In memoriam Mirja Jokinen

Teatteri Ilonan historian yhden valovoimaisimman ja lahjakkaimman näyttelijän maallinen taival on saanut päätöksensä. Mirja Jokinen on siunattu haudan lepoon 6.4.2024.

Henkilökohtaisesti ensimmäinen kohtaaminen Mirjan kanssa oli teatterin parissa kesällä 1984. Kangasniemen työväentalolla viriteltiin jonkinlaista musiikkinäytelmää, jonka aiheena oli maailmanympärimatka ja oleellisena melodiana tarinan kulussa Kirkan sen kevään euroviisukappale Hengaillaan. Muistikuvaa ei ole, kuka oli järjestävänä tahona tälle hankkeelle, mutta Mirja toimi näytelmän ohjaaja. Tuolloin näytelmän tekoon oli kokoontunut pääasiassa nuoria. Itsekin juuri yläasteen päättäneenä menin mukaan muutaman ystäväni kanssa. Tämä teatterihanke tyssäsi jostakin syystä heti alkuunsa eikä se toteutunut muutamia harjoituskertoja lukuun ottamatta. Muistoihini jäi omalle kohdalleni näytelmässä osunut maailmanympärimatkan kulkuneuvo eli sukellusvene sekä Mirjan persoona iloisena ja innostavana ohjaajana.

Mirja oli mukana 1996 perustetun Teatteri Ilona ry:n toiminnassa alkaen sen ensimmäisestä musiikkinäytelmästä Kaunis Veera. Edellisvuonna oli esitetty työväentalolla Kangasniemen kansalaisopiston näytelmäpiirin harjoittamaa näytelmää Hotelli Humina, josta Teatteri Ilonan perustaminen sai sysäyksensä. 

Meidän tiemme teatterin parissa kohtasivat uudelleen syksyllä 1998, kun aloitimme työstämään Tarja Pyhähuhdan (os. Heiskanen) ohjauksessa Pikku Pietarin pihaa, jossa Mirja esitti roolihenkilöni Kloryn äitiä, tomeraa rouva Vetterandtia. Useissa Teatteri Ilonan ensimmäisen vuosikymmenen näytelmissä olimme vastapareina samoissa kohtauksissa.

Mirja oli rooleissaan vahva, ilmeikäs ja karismaattinen tulkitsija. Yhtenä merkittävimmistä, ellei merkittävämpänä roolina mainittakoon Reijo Paukun käsikirjoittaman ja ohjaaman Kalevala Soikoon -musikaalin mahtavan Louhen rooli vuodelta 2006. Mirja palkittiinkin tästä ja aiemmista meriiteistään syksyllä 2006 Vuoden ilonalaisen tittelillä ”Jussi-patsaan” kera.

Meillä oli yhdessä aina hauskaa harjoituksissa ja Kankaisten koulun juhlasalin lämpiössä näytösten yhteydessä. Mirja oli reilu, suora ja rehti. Ikinä ei hänen kanssaan ollut minkäänlaista ristiriitaa, vaikka suoraan välillä toisillemme sanottiinkin. Hän oli ihminen, jonka seurassa oli helppo hengittää. Lukuisat hersyvät naurut yhdessä naurettiin. Vieläkin muistan hänen äänensä, vaikkemme vuosiin enää tavanneetkaan. 

Mirjan viimeinen roolityö Teatteri Ilonan estradilla oli helmikuussa 2007 Matti Ukkosen ohjaamassa pienoisnäytelmässä Elämäntapaus. Seuranneina vuosina Mirja osallistui esityksiimme katsojan roolissa. Henkilökohtaisesti minulla oli ilo saada hänet omien varhaisempien käsikirjoitus-ohjaustöideni katsomoon ja näytösten jälkeen sen ihanan hersyvän naurun ja lämpimän halauksen saattelema onnentoivotus tuleviin esityksiin.  

Suru-uutisen tullessa vastassa on aina lopullisuus. Vaikka toista ei ole tavannut vuosiin, hän on kuitenkin ollut koko ajan jossakin. Ja sitten ei enää. 

Niin kauan kuin joku meidät muistaa, olemme täällä. 
Mirja Jokinen jää elämään teatteriyhdistyksemme produktioiden myötä kuviin, filmeille, käsiohjelmiin, lehtiartikkeleihin, meidän kanssakulkijoiden muistoihin. 

Teatteri Ilona ry:n puolesta lämmin osanottomme Mirja Jokisen läheisille.

Pia Kärkkäinen-Hannikainen

Kirjoittaja on ollut vuodesta alkaen 1998 Teatteri Ilonan toiminnassa mukana harrastajanäyttelijänä, käsikirjoittajana, ohjaajana, tuottajana ja yhdistyksen hallituksen jäsenenä.

Kuva Ari Laitinen / Teatteri Ilona: Kalevala Soikoon 2006

________

Syyskokous 21.11.2023: Hannele Penttisestä Vuoden ilonalainen 2023, 
Pia Kärkkäinen-Hannikaiselle Suomen Harrastajateatteriliiton kunniakirja

Syyskokouksessa nimettiin jo 25. kerran Vuoden ilonalainen. Tällä kertaa ansion saa Hannele Penttinen, jolle luovutettiin Juhani Saksan veistämä ja Jussi Marttisen Teatteri Ilonalle lahjoittama kiertopalkinto eli Jussi-patsas.

Hannele tuli mukaan Teatteri Ilonan toimintaan kesällä 2018, kun draamanäytelmään Potilas filmattiin loppukohtausta. Varsinaisessa näytelmässä 2019 hän teki vaikuttavat tuplaroolit potilaan työkaverina ja äitinä. Tätä seurasi rooli useaan kertaan koronapandemian siirtämän ja viimein näyttämölle kesällä 2021 saadun Juhannussaunan lämmetessä -komedian esityksissä. Hannele on myös toiminut ohjaajana Elämän kuvat -runoesityksessä 2021, Rakettimies-komediassa 2022 sekä pääsiäisen 2023 aikaan Kangasniemen kirkossa esitetyssä Ristintiellä -kärsimysnäytelmässä. Parhaillaan näytelmäpiirin ryhmä harjoittelee Hannelen ohjauksessa Ihmiset talosta ja torpasta-esitystä, jonka näytökset ovat joulukuussa. Hannelle on myös toiminut Teatteri Ilona ry:n hallituksen jäsenenä ja sihteerinä vuodesta 2020 alkaen ja jatkaa edelleen tehtävässä.

Pia Kärkkäinen-Hannikaiselle luovutettiin syyskokouksessa Suomen Harrastajateatteriliiton myöntämä kunniakirja tunnustukseksi neljännesvuosisadan kestäneestä ansiokkaasta toiminnasta harrastajateatterityön hyväksi. Pia tuli Teatteri Ilonan riveihin syksyllä 1998. Hän on toiminut vuosien varrella mm. näyttämöllä, käsikirjoittaja-ohjaajana, tuottajana, Teatteri Ilonan hallituksen varajäsenenä vuosina 2005-2008 ja varsinaisena jäsenenä vuodesta 2009 alkaen. 

Lämpimät onnittelut Hannele ja Pia!

Kuvassa Hannele Penttinen ja Jussi-patsas 21.11.2023

------------------------------------------------------------------

Pia Kärkkäinen-Hannikainen sai Wiljam Sarjala -mitalin

Kangasniemen kunta on myöntänyt 21.12.2022 Pia Kärkkäinen-Hannikaiselle Wiljam Sarjala-mitalin kiitoksena vuosia kestäneestä vapaa-aikana tehdystä työstä kulttuurin tuottajana ja kangasniemeläisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Lämminhenkisessä kahvitilaisuudessa huomionosoituksen Pialle luovuttivat kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ja kirjastonjohtaja Sari Tulla (kuvassa).
Kangasniemen kunnanhallituksen asettama toimikunta on määritellyt Wiljam Sarjala-mitalin jakoperusteet siten, että se voidaan jakaa eri yhteisöille tai yksityiselle henkilölle silloin, kun kunnalla on erityinen syy kiitollisuuteen ja huomion osoittamiseen. Viimeksi mitali on jaettu viisi vuotta sitten. Mitalin on suunnitellut kuvanveistäjä Nina Terno vuonna 1981. 

Pia Kärkkäinen-Hannikainen tuli mukaan Teatteri Ilonan toimintaan syksyllä 1998, jolloin aloitettiin harjoittelemaan tulevaa kesänäytelmää Pikku Pietarin piha. Siitä saakka Pia on ollut aktiivisesti Teatteri Ilonan toiminnassa mukana, ensin näyttelijänä eri produktioissa ja vuodesta 2011 alkaen myös käsikirjoittaja-ohjaajana. Pian kynästä ovat lähtöisin farssi Amerikanperintö (2011), musiikilliset komediat Aleksin lipas (2012) ja Kypsä Kyky (2014), satunäytelmä Vinksinvonksinmaa (2013) sekä menestysdraama Potilas (2019-20), jotka on kaikki kantaesitetty Teatteri Ilonan näyttämöllä. Pia ohjasi myös Teatteri Ilonan 20-juhlavuoden näytelmän Juurakon Hulda (2016) sekä Suomi 100-näytelmän Sinivalkoinen. Teatteri Ilonan hallituksessa Pia on ollut mukana vuosia hoitaen mm. sihteerin ja tiedottajan tehtäviä.

Viimeisin Pian tuotanto oli Otto Mannisen Seuralle kutsutyönä tehty Otto Mannisen 150-juhlavuoden näyttämöteos Oton poluilla, joka kantaesitettiin Otto Mannisen 150-vuotisjuhlassa 30.7.2022 ja jonka lisänäytökset järjesti Teatteri Ilona syksyllä 2022. Lämpimät ja ansaitut onnittelumme Pialle!